Päivällä onnistuin houkuttelemaan tarhakaverini, joka yleensä on melko tosikko, leikkimään. Naapuritarhan pojatkin hieman innostui riehumaan. Mukavaa verryttelyä päiväheiniä odotellessa. Oli oikein mukavaa. Normaalisti tuo tarhakaveri vaan suuttuu, kun yritän leikkiä sen kanssa.

Iltapäivällä tänne minun markilleni alkoi saapua vieraita hevosia. Ette usko kuinka minua kiukutti! Kuinka ne kehtaavat tulla MINUN talliini!? Emäntäkin suvaitsi tulla paikalle. Varmuuden vuoksi, että se varmasti ymmärtää, kuinka pahalla tuulella olen, näykkäisin sitä ranteesta. Suuttui, ihme niuho!

Emäntä oli jostain saanut vallan kummallisen idean. Se pisti minulle suitset päähän ja laittoi pitkän narun kiinni ja vei pihalle. Hetken siinä käveltiin ja ihan yhtäkkiä se alkoi juoksuttaa minua pellolla. PELLOLLA! Voitteko kuvitella?! Siellä ei ollut senä eikä aitoja. Olin ihan suojaton ja vapaata riistaa sapelihammastiikereille ja lihasyöjäkenguruille ja ties mille mörökölleille! Yritin pinkoa minkä jaloistani pääsin, jotta ne kaikenmaailman otukset eivät saisi minua kiinni, mutta pellolla oli melkoisen paljon lunta. Lisäksi emäntä yritti hidastaa minun vauhtiani ja käski minun totella! Hullu nainen! Eikö sillä ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa? Kostoksi päätin sitte vetäistä pari komeaa pukkia ja vaihdella suuntaa ilman emännän lupaa (siis enhän minä sen lupaa muutenkaan mihinkään tarvitse, saatikka kysele...). Kumma juttu, että se suuttui siitäkin... Loppujen lopuksi ulkona treenaaminen oli melko hauskaa, uskon, että teki hyvää emännän koulutukselle, kasvattaa sen hermoja ja kuntoa. Ja kyllähän nuo ihmiset kuulemma piristyy kun ne pääsee ulos.

Illalla sain uuden karsinanaapurin ja muutenkin tallissa oli paljon vieraita hevosia. Koska vierustoverini oli tamma, minun piti ehdottomasti näyttää, että olen tallin kunkku. Pörhistin itseni täyteen mittaan ja pukittelin ja potkin seiniä, niin, että kaikki varmasti kuulivat, että olin paikalla. Iltaruoka kuitenkin vei ajatukset muualle ja rauhoitti mieleni. Nyt on aika levätä uusia koitoksia varten.