Koska emäntä ei ole pystynyt ratsastamaan, on päivissäni ollut normaalia enemmän vaihtelua. Esimerkiksi toissapäivänä ja eilen minulla ratsasti vieras tyttö. Tai siis kyllähän minä sen tiedän, se ratsastaa usein minun tarhakaverillani Fellalla, mutta minun selässäni se on ollut vain kerran joskus yli vuosi sitten.

Ensin en oikein tiennyt miten olisin tähän tyttöön suhtautunut. En olisi halunnut päästää sitä edes selkään, mutta pakko se oli, kun niin sinnikkäästi yritti. Aluksi minua jännitti tämä uusi ratsastaja, mutta koska emäntä ei ole ennenkään ketään vaarallista selkääni päästänyt, niin päätin antaa tälle uudelle tytölle mahdollisuuden. Se kannatti, sillä tyttö ratsasti oikein pehmeästi ja kivasti. Sen kanssa oli oikein miellyttävää työskennellä. kovin oli vaativa, mutta antoi selkeät ohjeet, mitä halusi minun tekevän.

Eilen meni vielä mukavammin kuin toissapäivänä. Ratsastaja oli pajon rennompi kuin ensimmäisellä kerralla ja minäkin tiesin jo millainen tyttö kyseessä, joten enää ei tarvinnut kummankaan jännitää. Emäntä oli maneesissa myös huutelemassa ohjeita (miksi, kyllä minä muutenkin tiedän mitä pitää tehdä..) ja kiipesi sitten pitkästä aikaa hetkeksi itsekin satulaan. Sekin vaikutti oikein tyytyväiseltä minuun ja miksei olisi vaikuttanut, olenhan niin loistava.

Kengittäjäkin vieraili eilen. Se tiesi taas porkkanoita ja paljon! mikäs siinä on ollessa, kun kengittäjä naputtelee uudet popot kavioihin ja samalla saa herkutella sydämensä kyllyydestä. Vaikka toisaaltas, onhan se aika pitkäveteistä seistä paikallaan käytävällä. ilman porkkanoita en millään viitsisi. onneksi kengittäjä on todella mukava tyyppi (vaikken vuosi sitten meinannut sitä millään sukoa) ja hommat sujuu meiltä sujuvasti.

Pääsin myös yllätyksekseni laitumelle. Kyllä se tuore ruoho on hyvää! Sitä voisi syödä vaikka kuinka paljon. Emäntä siinä kuvaili ja maltoin välillä vähän poseeratakin syömisen välissä. Siitä emäntä pitää kovasti. Ikävä kyllä, emäntä on sitä mieltä, että en hirveän paljon saa laitumella viettää aikaa, koska olen kuulemma lihava. Aina sama virsi. Uskoisi nyt, etten ole lihava, vaan massakas, kuten miehen kuuluu.

Tänään minulla oli aika huono päivä. Työnteko ei olisi huvittanut yhtään, kun kaksi päivää peräkkäin on tehnyt rankasti töitä vieraan ihmisen kanssa. Ärsytti jo valmiiksi kun näin emännän tulevan hakemaan minua tarhasta. olisin mieluummin jäänyt meditoimaan omiin oloihini. Emäntä harjasi minut ulkona ja tein takuulla selväksi, etten ole varsinaisesti juhlatuulella.

Jouduin kuitenkin maneesiin ja emäntä teetti minulla erilaisia harjoituksia maasta käsin. Ärsyttävää! Joutua nyt tottelemaan tuollaista pientä ihmistä. Turhauttavaa ja tylsää kävellä edestakaisin, pysähtyä ja peruuttaa ja kääntyä ja väistää aina kun neiti niin haluaa. Pitäsi keskittyä 110% koko ajan. Emäntäkin voisi josku ihan vaan relata, eikä aina olla niin tosissaan! Ihan huumorimiellä sitä nykäisin vähän hihasta ja se hiiltyi taas oikein kunnolla. joku voisi oikeasti viilentää sen tunteita välillä. Kyllä se onneksi nopeasti rauhoittuu, mutta melko heikkohermoinen se on.

Lopulta se oli ilmeisesti tyytyväinen suoritukseeni ja vei minut takaisin tarhaan. Ilokseni siellä minua odottivat päiväheinät ja pääsin syömään ja jatkamaan kesken jäänyttä meditaatiota, ihmekyllä paremmalla mielellä.