Aamupäivällä kengittäjäsetä tuli vierailulle. Mukava juttu, sillä se tietää aina kilokaupalla porkkanaa.  Tylsäähän se kenkien laittaminen on, kun pitää seistä paikallaan niin sairaan kauan. Mieluummin touhuaisin jotain muuta, kuten näykkisin kengittäjää tai katselisin ympärilleni. Onneksi sentään on ne ihanat porkkanat! Olin emännän mielestä melko kiltisti, vaikka se uhkasikin välillä tehdä minusta palapaistia. Mitähän sekin lienee...

Illalla emäntä tuli uudestaan tallille. Se on kipeänä, joten minulla oli helpompi päivä. Kävin kävelykoneessa Spiritin kanssa. Meidän emännillä oli hieman vaikeuksia koneen käytössä, koska tuuli meinasi estää sitä pyörimästä. Auttoivat sitä moottoria sitten käsipelillä. Mukavahan siinä oli raittiissa ilmassa vähän käyskennellä.

Kävelytyksen jälkeen emäntä vei minut kentälle ja päästi minut taas vapaaksi juoksemaan. Yritin päästä takaisin sisälle, mutta ne pirun aidat oli tiellä ja niin korkeat etten uskaltanut hypätä yli. Jouduin siis juoksemaan pitkin kenttää emännän tahdittaessa juoksutusraipalla. Hiki tuli, mutta oli mukava kiihdytellä ja pukitella sydämensä kyllyydestä.