Eilen hyppäsimme pitkästä aikaa esteitä. Ensin emäntä verrytteli minut ja hyppäsi muutaman pompun testatakseen kuulemma millä tuulella satun olemaan. Kerran päätin mennä esteesta ohi, mutta aika nopeasti tulin siihen tulokseen, ettei kannata. Helpompaa vain suosiolla mennä esteen yli.

Sain hetken kävellä ja huilata, kunnes Ella kiipesi selkään. Kun pääsimme vauhtiin, alkoivat esteetkin nousta. Emäntä nosti okseria hissukseen ja äkkiä huomasin, että sehän onkin ihan VALTAVAN iso. Vedin jarrut pohjaan ja sanoin, että ei kiitos, mulle riitti. Ella kuitenkin päättäväisesti ohjasi minut uudestaan esteelle ja vihdoin uskoin, että pääsen siitä yli. Oi kuinka mahtavaa se oli. Minähän aivan lensin! Seuraavalla kerralla hyppäsin jo vailla epäilystä ja liitelin korkealta yli.

Oli oikein mukava estetreeni. Hiki tuli ja kävimme jäähdytteemässä pienellä maastokävelyllä. Sen jälkeen jalkani viilennettiin, se on muuten inhottavaa hommaa, ja sain lämpimän suihkun. Koskahan seuraavan kerran hypätään?